Parisuhde

 Sinkut   Thaimaa   Äkkilähdöt   E-kortit   Yksityiset viestitYksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Parisuhde.fi : Vinkit : Miksi mies ei osaa/halua puhua?
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti

ihan pihalla
Vieras





LähetäLähetetty: Ke Kes 27, 2007 12:45 pm    Viestin aihe: Miksi mies ei osaa/halua puhua? Vastaa lainaamalla viestiä

Kertokaa te hyvät ihmiset viisaampina, miten saisi miehen puhumaan tunteistaan ja parisuhteestamme?

Meidän tilanteemme on ollut nyt jo noin vuoden ajan henkisesti minulle hyvin raskasta aikaa. Erosimme avoliitosta ja muutimme erillemme viime keväänä seurusteltuamme reilun 8 vuoden ajan. Eron syy oli enimmäkseen se, että mieheni halusikin yhtäkkiä mennä ja tulla niinkuin tykkäsi, eikä usein ilmoittanut minulle mitään eikä vastannut puhelimeen. Hän alkoi myös käydä ahkerasti baarissa ja tuli vasta aamuyöstä kotiin. Yritin puhua asiasta, mutta mieheeni ei vain saanut puheyhteyttä. Yritin antaa hänen olla rauhassakin esim lähtemällä viikoksi kotoa pois, mutta mikään ei auttanut. Sitten päätin muuttaa pois yhteisestä kodistamme, eikä mies estellyt, jatkoi vaan bilettämistään.

Viikko eromme jälkeen näimme sattumalta eräässä tapahtumassa ja mieheni tarrautui minuun kännipäissään, vannoi rakastavansa ja halusi minut takaisin. Ei kuulemma ymmärtänyt kuinka paljon rakasti, ennen kuin lähdin. Noh, koko kesä meni tapaillessa. Aloin uskoa ja luulla, että mieheni haluaisi minut oikeasti takaisin. Kun aloin kyselemään, että olemmeko taas pari ja yritetäänkö taas yhdessä, niin hän alkoi vetäytyä. Yritimme kyllä puhua suhteestamme ja ongelmista siinä, mutta enimmäkseen se meni siihen, että minä puhuin ja mies kuunteli.

Syksymmällä mies ilmoitti minulle, että hänen mielestään järkevintä olisi, ettemme näkisi hetkeen ollenkaan, että hän saisi selvitettyä tunteensa minua kohtaan. Hän ei ollut vielä valmis aloittamaan suhdettamme taas alusta, eikä ollut varma koska olisi. Emme nähneet noin 2 kuukauteen, mutta viestittelimme kyllä melko ahkeraan, ihan jokapäiväisistä asioista. Suhteestamme emme puhuneet.

Sitten mies kutsui minut käymään luonaan ja hetken vastusteltuani myönnyin. No, siinähän kävi juuri niin kuin olettaa saattaa ja siitä lähtien olemmekin taas tapailleet enemmän ja vähemmän tiiviisti toisiamme. Kuvio menee nykyään näin: kun en puhu suhteestamme mitään ja olemme vain yhdessä, niin meillä menee mukavasti (ainakin miehen mielestä varmaankin...), mutta heti kun pyrin ottamaan suhteemme laadun puheeksi, niin mies alkaa ahdistumaan ja vetäytyy taas omiin oloihinsa hetkeksi. Mutta palaa kuitenkin aina takaisin...

Olenkin miettinyt pääni puhki, että mikä siinä puhumisessa on niin kamalaa? Ja miksi hänen on niin vaikeaa tehdä päätöstä, että yritämmekö jälleen yhdessä vai eroammeko lopullisesti. Olen ilmaissut hänelle erittäin selkeästi, mitä minä haluaisin. Haluaisin vielä yrittää, sillä rakastan häntä edelleen kovasti. Haluaisin hänen kanssaan naimisiin, rakentaa oman talon ja tehdä/yrittää lapsia. Ennen viime keväistä eroamme väänsimme pitkään kättä kihloihin menosta. Viimein, kahdeksan vuoden yhdessä olon jälkeen hän myöntyi kihloihin menoon, mutta se ei ollutkaan sitten pitkäaikainen ilo, koska erosimme noin 3 kuukauden kihloissa olomme jälkeen. Ehkä juuri siksi... Mieheni myönsi hiljattain, että suostui kihlautumiseen vain siksi, että jankutin siitä jatkuvasti!

Luulen, että miehelläni on suuria sitoutumisvaikeuksia ja puhumisongelma. Muuten hän on kyllä hyvä ja ihana mies, hyväsydäminen, väkivallaton ja hellä. Alkoholin käytönkin hän on jättänyt minimiin viimeisen puolen vuoden aikana.

Usein mietin omia motiivejanikin tässä "suhteessamme". Olenko vain jämähtänyt tähän, enkä osaa/uskalla irtautua, koska se sattuu niin kovin. Pelkään myös kovasti jääväni yksin ja ikisinkuksi. Haluaisin niin paljon oman perheen, talon ja varmuutta elämääni. Olen jo pian 30-vuotias, joten biologinen kellokin jo vähän tikittelee. Enkä todellakaan ole mikään yksineläjä.

Haluaisin harrastaa jotain yhdessä mieheni kanssa, mutta emme keksi mitään kivaa yhteistä juttua, joka yhdistäisi meitä enemmän. Tykkäämme kyllä kovasti reissata koto-Suomessa, mutta siihen ei lompakko ei anna kovin usein opiskelijalla myöten. Oma talo metsän laidassa on meidän molempien yhteinen haave, mutta ensin täytyisi saada selville se, haluaako mieheni jakaa elämänsä kanssani...

Hän on luvannut ilmoittaa minulle lähiaikoina mitä on päättänyt, koska painostin häntä tekemään päätöksen pian. Ei tilanne voi enää jatkua tällaisena. Hän vain tuntuu olevan kovin sekaisin omista tunteistaan ja toiveistaan, mutta ei osaa/halua jakaa noita tuntemuksiaan kanssani. Aikaa erostamme on kuitenkin mielestäni kulunut nyt niin paljon, että miehelläni on kyllä ollut aikaa miettiä omia tuntemuksiaan. Ei se päätöksen tekeminen voi olla noin vaikeaa!! Kuukaudet vain kuluvat ja mikään ei muutu, todella turhauttavaa!

Voi kun saisin hänet puhumaan ja saataisiin selvyys tähän hankalaan ja sydäntäraastavaan tilanteeseen!!

Olisiko teillä antaa neuvoja tai kommentteja minulle? Kiitos jo etukäteen:-)
Takaisin alkuun

Aila
Vieras





LähetäLähetetty: Ke Kes 27, 2007 12:45 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sulla on niin pitkästi sanottavaa, et en jaksanut lukea kaikkea mutta kokemuksesta sanon että unohda koko mies ja etsi uusi suhde joka toimii. Näin kauan jo ootte yrttäneet ei se siitä miksikään muutu. tsemppiä.
Takaisin alkuun

Ihan pihalla
Vieras





LähetäLähetetty: Ke Kes 27, 2007 12:45 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitos viestistäsi, Aila! Asiat ovatkin nyt edenneet siihen suuntaan, että jatkamme eri teitä. Pikkuhiljaa olen itsekin alkanut oivaltaa, että eivät nuo suhteen isot ongelmat miksikään tule muuttumaan ja että parasta olisi etsiä sopivampi kumppani. Eiköhän se tästä vielä iloksi muutu:-) Aurinkoista kevättä ja tsemppiä kaikille rakkaushuolien kanssa painiville!
Takaisin alkuun

turhautunut
Vieras





LähetäLähetetty: Ke Kes 27, 2007 12:46 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Olipa tutun kuuloinen tarina!!minun mieheni, kun ei ole nyt suostunut puhumaan minulle mitään 4kk:een!olen kaikkeni yrittänyt!kysynyt, että onko rakkaus loppunut, niin ei siihenkään voi vastata!kysynyt haluaako hän vielä jatkaa, niin aina sama, ei vastausta!olen todella turhautunut!meilläkin oli ehdottomana ongelmana mieheni ainainen juokseminen...ei koskaan siis kotona tai minun kanssani!nyt vain odottelen, että hän palaa luokseni, koska rakkauteni ei ole hiipunut missään vaiheessa!tiedän olevani hölmö, kun tuollaista miestä vielä odottelen, mutta tunteilleni en voi mitään!olen vain yksinkertaisesti sitä mieltä, että kyseiset miehet eivät itsekkään tiedä mitä haluavat!luulen mieheni kärsivän jonkinlaisesta kolmenkympin kriisistä tai jotain!!mutta minä elättelen toivoa, että kyllä routa porsaan kotiin ajaa!!nyt voin vain sanoa, että sinunkin olisi syytä jatkaa eteenpäin ja antaa miehelle aikaa miettiä, että mikä on hänelle todella tärkeintä tässä elämässä!
Takaisin alkuun

vieras kulkuri



Liittynyt: 19 Mar 2007
Viestejä: 2

LähetäLähetetty: Ma Mar 19, 2007 3:52 am    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

miehet eivät yleensä pysty näyttämään tunteitansa. eikä ole mikään uusi asia... on hankalaa elää parisuhteessa, kun ei saa selkoa vastakkaisen partnerin tunteista ja ajatuksistaan. itse luultavammin etsisin itselleni uuden ihmisen, jonka kanssa jakaa asiat ja puhua omista tuntemuksistaan. tunteiden puhuminen ylipäätänsä jollain lailla kertoo jotain suhteen luottamuksesta... tuntuu niin oudolta olla suhteessa, jossa vain "ollaan" ei puhuta eikä käydä tunteita läpi... itselleni ainakin tulee sellainen tunne, että " ei kiinnosta "
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

Ansku



Liittynyt: 16 Hel 2008
Viestejä: 1

LähetäLähetetty: La Hel 16, 2008 6:41 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Siis kuulostaa niin tutulta..Ollaan oltu yhdessä 4 vuotta. 2,5 vuotta seurusteltuamme otin puheeksi kihlautumisen. Mieheni meni paniikkiin ja meillä meni monta kuukautta tosi huonosti. No nyt 1,5v mieheni on ollut "en tiedä" linjalla. Jos häneltä kysyy jotain yhteisestä tulevaisuudesta, hän tuhahtaa, että en tiedä/en osaa sanoa/en jaksa puhua ja melkein suuttuu! Nyt sitten vihdoin sanoin, että sinulla on kuukausi aikaa päättää haluatko yhteisen tulevaisuuden vai et. Minulla alkaa kanssa biologinen kello raksuttaa, enkä halua tuhlata enää yhtään vuotta "en tiedä" miehen kanssa.

Jotenkin tuntuu, että mies ei halua sitoutua, mutta ei halua olla yksinkään. Hän haluaa pitää ovet avoinna, eikä sitoutuminen ja vakavasti yhteisen tulevaisuuden suunnittelu olisi hänelle mielekästä. Ja yksin olo olisi tylsää! Pallo oli hänellä - nyt päätin ottaa sen itselleni, koska en ansaitse tuhlata elämääni tällaisessa epätietoisuudessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

dragonfly



Liittynyt: 06 Maa 2008
Viestejä: 3

LähetäLähetetty: Ti Huh 01, 2008 2:24 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuulin kerran eräältä taholta mielenkiintoisen ja järkeen käyvän selityksen sille, miksi yleensä miehet pelkäävät sitoutumista.

Eikö voisi yleistää, että mies on äitin poika ja nainen isän tyttö. Tästä voidaan siis päätellä, että miehellä on kiinteämpi/läheisempi suhde äitiin kuin tyttärellä. Jännä asia sinänsä, eikä tietysti pidä kaikkien kohdalla paikkansa. Joka tapauksessa...

Naisilla on luontainen tarve suojella ja huolehtia läheisistään. Mies on siis jo poika-vuosinaan ollut kiinteässä suhteessa naiseen. Hän yrittää koko elämänsä päästä irti äidistään - itsenäistyä ja saada omaa tilaa. Sitten elämään tuleekin toinen nainen ja haluaa sitoutua. Eihän sitoutumisessa mitään pahaa ole!!! Sehän on ihana asia, kun sitä molemmat haluaa. Mutta ottaen huomioon tuon irrottautumisyrityksen äidin napanuorasta, ei ole ihme, että sitoutuminen voi olla niin monelle miehelle vaikeaa.

Vai mitä miehet sanovat tuohon ajatukseen? Voisiko olla näin? Wink
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

yksityyppi



Liittynyt: 09 Maa 2009
Viestejä: 5

LähetäLähetetty: Ma Maa 09, 2009 11:39 am    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tai mies ei vain ymmärrä että nainen tarvitsee puhetta, jotta asiat pysyisivät yllä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

eve-liina85



Liittynyt: 02 Tam 2012
Viestejä: 5
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: To Tou 10, 2012 8:56 am    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Se niin riippuu miehistä, jotkut on sellaisia että ne ei vain osaa osoittaa tunteitaan ja avata suutaan. Jotkut taas on niina voimia, mutta kyllä me naisetkin ollaan välillä aika hankalia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Parisuhde.fi : Vinkit Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa